Karaten kilpailumuotoja on kaksi: kata (liikesarja) ja kumite (ottelu). Molemmissa kilpailumuodoissa voidaan kilpailla yksilönä ja joukkueena. Karatekilpailut käydään pääsääntöisesti Cup-muotoisena. Suomessa tosin on yleisesti käytössä myös poolisysteemi. Karate oli mukana Tokion 2020 Olympiakilpailuissa ensimmäistä kertaa.
Kilpailusääntöihin tuli suuria muutoksia vuonna 2019 kun katakilpailussa siirryttiin lippusysteemistä pistetuomarointisysteemiin. 2023 kumitekilpailussa varoitukset muutettiin yhteen kategoriaan aiemman kahden sijaan. Ohessa on kuvattu pähkinänkuoressa karaten kilpailumuotoja ja sääntöjä. Lisätietoja kilpailusäännöistä saat Suomen Karateliiton internetsivuilta osoitteesta: www.karateliitto.fi.
Katassa kilpaillaan pistesysteemillä, jossa tuomari antaa pisteet kokonaissuorituksesta. Neljä eniten pisteitä saanutta kilpaijaa etenee seuraavalle kierrokselle. Mitaliottelut käydään niin, että erikseen käydään finaali ja kaksi pronssiottelua.
WKF –säännöissä sallitaan kilpailijan suorittaa kaikkia tyylisuuntia. Jokaisella kilpailukierroksella tulee esittää eri kata. Samaa kataa ei saa toistaa kilpailun aikana. Tuomarien arvostelukriteereinä voittajaa valitessaan ovat muun muassa tekniikan puhtaus, nopeus, voima, taistelu ja katan realistinen esittäminen.
Otteluaika on alle 18-vuotiaille nuorilla 2 minuuttia ja naisilla sekä miehillä 3 minuuttia. Ottelun voittaa se, jolla on otteluajan päätyttyä enemmän suorituspisteitä. Ennen otteluajanpäättymistä ottelun voi voittaa, jos toinen kilpailijoista saa kahdeksan pisteen eron vastustajaansa nähden (niin sanottu ylivoimainen pistevoitto).Tasatilanteessa tuomarit äänestävät voittajan.
Ottelun voittaja etenee seuraavalle kierrokselle Cup-systeemin mukaisesti.
Suorituspisteet on jaettu kolmeen eri kategoriaan: yhden (YUKO), kahden (WAZA-ARI) ja kolmen (IPPON) pisteen suorituksiksi. Yhden pisteen suorituksia ovat lyönnit kasvoihin ja vartaloon. Kaksi pistettä voi saada potkulla vartalosta. Kolme pistettä saa potkusta päähän tai pistesuorituksesta maassaolevaan vastustajaan.
Varoitukset muutettiin 1.1.2023 yhteen kategoriaan. Varoituksia on yhteensä 17 sisältäen mm. kovan kontaktin, vaaralliset heitot, rajan ylitykset, epäurheilijamaisen käytöksen ym.
Tapanilan Erän karatekat ovat aiempina vuosina menestyneet erityisesti kumitessa, eli ottelussa. Seurassa kannustetaan kilpailemaan sekä katassa että kumitessa. Nuori sukupolvi on aktiivisesti lyömässä itseään kansallisella ja jopa kansainvälisellä tasolla läpi. Erällä kisaa tällä hetkellä aktiivisesti noin 10 nuorta.
Erän kilpailumenestyksestä ovat seuran alkuaikoina vastanneet pääasiassa naiset. 1990-luvun alussa Tiina Bollström toi Erälle sen ensimmäisen SM-mitalin, hopeaa avoimessa sarjassa. Laaksosen siskokset niittivät menestystä vuosikymmenen lopulla tuoden seuraan mm. 2 joukkue Suomenmestaruutta, seuran ensimmäisen henkilökohtaisen Suomenmestaruuden (Anne +60kg v.1995), 2 PM-kultaa, Hollannin avointen mestaruuden (Maija avoin v. 1998) sekä kirkkaimpana mitalina seuran toistaiseksi ainoan arvokilpailumitalin nuorten MM-pronssin (Maija -53kg v.1999).
2000-luvulla on Suomenmestaruuksia tullut useammin: Juha-Pekka Hahtovirta vei mestaruuden vuonna 2000, Kimmo Obiora vuosina 2002-2003, Sade-Maria Pirttinen vuonna 2007, 2008, 2009 ja Laura Wood vuonna 2007 voittaen kaksi naisten ottelusarjaa.
2020-luvulla PM-mitaleita ovat seuraan tuoneet: hopeaa Amanda Mertamo (U16 +61kg), pronssia Nina Uusi-Esko (-61kg), Saimi Nikander (U18 -53kg) ja Ben Parikka (U16 -63kg).
Kata puolella parhaimmasta menestyksestä on vastannut Juuso Kenkkilä sijoittumalla euroopanmestaruuskilpailuissa vuonna 2002 5.-8 joukkuekatassa. Juuso on voittanut useita SM-mestaruuksi myös seuralle aikuisten sarjassa.
Katassa seura on saanut useita nuorten SM-mestaruuksia Ronja Piirosen, Luka Liikan ja Teo Lappalaisen toimesta 2020-luvulla. Teo Lappalainen voitti PM-kultaa U16-sarjassa 2020.
Wado -tyylisuunnan EM-kilpailuissa naisten joukkue (Bollström, A.Laaksonen, M.Laaksonen) oli hopealla vuonna 2004. Vuonna 2007 nuorten sarjoissa Viivi Seppänen voitti Wado-tyylisuunnan EM-kultaa katassa. Vuonna 2009 puolestaan Noora Al-Neshawy voitti nuorten ottelussa kultaa tyylisuunnan EM-kilpailuissa. Samaisissa kilpailuissa Sade-Maria Pirttinen oli hopealla nuorten sarjassa ja aikuisten sarjassa pronssilla ottelussa.
Lasten kilpailutoimintaLasten ja nuorten kilpailuja järjestetään Suomessa muutaman kerran vuodessa. Suurimmat kilpailut ovat Orimattilan junioriturnaus keväisin. Erältä kilpailuihin on osallistunut vuosittain reilu 10 innokasta karaten harrastajaa.
Lasten kilpailuissa säännöt poikkeavat aikuisten kilpailusäännöistä jonkin verran. Otteluaika on tietyissä ikäluokissa lyhyempi ja pääkontaktit ovat kiellettyjä. Alle kymmenvuotiaat kilpailevat kumitessa pyykkipoikaottelussa. Katassa on sallittua esittää kaikkia Suomessa esiintyviä tyylisuuntia. Katso lisätietoja lasten kilpailusäännöistä Suomen Karateliiton internetsivuilta osoitteesta: www.karateliitto.fi
