Kilpailutoiminta

Kilpailumuodot

Karaten kilpailumuotoja on kaksi: kata (liikesarja) ja kumite (ottelu). Molemmissa kilpailumuodoissa voidaan kilpailla yksilönä ja joukkueena. Karatekilpailut käydään pääsääntöisesti Cup-muotoisena. Suomessa tosin on yleisesti käytössä myös poolisysteemi. Karate on valittu Tokion 2020 Olympiakilpailuihin uutena lajina.

Kilpailusääntöihin tuli suuria muutoksia vuonna 2000, kun katakilpailussa siirryttiin pistesysteemistä Cup-muotoiseen lippusysteemiin ja kumiten pistekategorioita lisättiin kahdesta kolmeen samalla, kun varoituskäytäntöjä yksinkertaistettiin. Vuonna 2008 muutettiin jälleen sääntöjä radikaalisti, varsinkin kumitepuolella. Kilpailuissa otettiin käyttöön uusi ikäluokka 14-15-vuotiaat ja kumiten painoluokkia lisättiin naisissa ja vähennettiin miehissä sekä avoimet sarjat poistettiin kansainvälisistä arvokilpailuista kokonaan. Vuoden 2015 alusta tuli käyttöön jälleen uudet kumite- ja katasäännöt. Ohessa on kuvattu pähkinänkuoressa karaten kilpailumuotoja ja sääntöjä. Lisätietoja kilpailusäännöistä saat Suomen Karateliiton internetsivuilta osoitteesta: www.karateliitto.fi.

Kata

Katassa kilpaillaan Cup-systeemillä niin, että kaksi kilpailijaa/kaksi joukkuetta kilpailevat toisiaan vastaan. Punaisella vyöllä (AKA) oleva kilpailija suorittaa ensimmäisenä katan ja tämän jälkeen sinisellä vyöllä (AO) kilpaileva. Suoritusten jälkeen tuomarit äänestävät voittajan. Voittaja etenee seuraavalle kilpailukierrokselle.

WKF –säännöissä sallitaan kilpailijan suorittaa kaikkia tyylisuuntia. (Ennen vuotta 2013 sallittuja kilpailutyylisuuntia oli neljä: (Wadoryu, Shitoryu, Shotokan, Gojuryu). WKF on määritellyt katat, joita voidaan kilpailuissa suorittaa. Jokaisella kilpailukierroksella tulee esittää eri kata. Samaa kataa ei saa toistaa kilpailun aikana. Tuomarien arvostelukriteereinä voittajaa valitessaan ovat muun muassa tekniikan puhtaus, nopeus, voima, taistelu ja katan realistinen esittäminen.

 

Ottelu

Otteluaika on naisilla ja nuorilla 2 minuuttia ja miehillä 3 minuuttia. Ottelun voittaa se, jolla on otteluajan päätyttyä enemmän suorituspisteitä. Ennen otteluajanpäättymistä ottelun voi voittaa, jos toinen kilpailijoista saa kahdeksan pisteen eron vastustajaansa nähden (niin sanottu ylivoimainen pistevoitto).Tasatilanteessa tuomarit äänestävät voittajan.
Ottelun voittaja etenee seuraavalle kierrokselle Cup-systeemin mukaisesti.

Suorituspisteet on jaettu kolmeen eri kategoriaan: yhden (YUKO), kahden (WAZA-ARI) ja kolmen (IPPON) pisteen suorituksiksi. Yhden pisteen suorituksia ovat lyönnit kasvoihin ja vartaloon. Kaksi pistettä voi saada potkulla vartalosta. Kolme pistettä saa potkusta päähän tai pistesuorituksesta maassaolevaan vastustajaan.

Varoitukset on jaettu kahteen kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa on kovat kovat kontaktit ja vaaralliset heitot. Toisessa kategoriassa on muun muassa rajan ylitykset, repiminen ja epäurheilijamainen käytös.

Eräläisten kilpailumenestys

Tapanilan Erän karatekat ovat aiempina vuosina menestyneet erityisesti kumitessa, eli ottelussa. Tänä päivänä Erällä kilpaillaan tasaisesti sekä katassa että kumitessa. Nuori sukupolvi on aktiivisesti lyömässä itseään kansallisella ja jopa kansainvälisellä tasolla läpi. Erällä kisaa tällä hetkellä aktiivisesti noin 20 nuorta.

Kilpailumenestys ennen ja nyt

Erän kilpailumenestyksestä ovat seuran alkuaikoina vastanneet pääasiassa naiset. 1990-luvun alussa Tiina Bollström toi Erälle sen ensimmäisen SM-mitalin, hopeaa avoimessa sarjassa. Laaksosen siskokset niittivät menestystä vuosikymmenen lopulla tuoden seuraan mm. 2 joukkue Suomenmestaruutta, seuran ensimmäisen henkilökohtaisen Suomenmestaruuden (Anne +60kg v.1995), 2 PM-kultaa, Hollannin avointen mestaruuden (Maija avoin v. 1998) sekä kirkkaimpana mitalina seuran toistaiseksi ainoan arvokilpailumitalin nuorten MM-pronssin (Maija -53kg v.1999).

2000-luvulla on Suomenmestaruuksia tullut useammin: Juha-Pekka Hahtovirta vei mestaruuden vuonna 2000, Kimmo Obiora vuosina 2002-2003, Sade-Maria Pirttinen vuonna 2007, 2008, 2009 ja Laura Wood vuonna 2007 voittaen kaksi naisten ottelusarjaa.

Kata puolella parhaimmasta menestyksestä on vastannut Juuso Kenkkilä sijoittumalla euroopanmestaruuskilpailuissa vuonna 2002 5.-8 joukkuekatassa.

Wado -tyylisuunnan EM-kilpailuissa naisten joukkue (Bollström, A.Laaksonen, M.Laaksonen) oli hopealla vuonna 2004. Vuonna 2007 nuorten sarjoissa Viivi Seppänen voitti Wado-tyylisuunnan EM-kultaa katassa. Vuonna 2009 puolestaan Noora Al-Neshawy voitti nuorten ottelussa kultaa tyylisuunnan EM-kilpailuissa. Samaisissa kilpailuissa Sade-Maria Pirttinen oli hopealla nuorten sarjassa ja aikuisten sarjassa pronssilla ottelussa.

Lasten kilpailutoiminta

Lasten ja nuorten kilpailuja järjestetään Suomessa muutaman kerran vuodessa. Suurimmat kilpailut ovat Orimattilan junioriturnaus keväisin ja Sipoon junioriturnaus syksyisin. Erältä kilpailuihin on osallistunut vuosittain reilu 20 7-15-vuotiasta innokasta karaten harrastajaa. Karatejaos on perinteisesti tukenut lasten ja nuorten osallistumista suurimpiin kansallisiin junioriturnauksiin.

Lasten kilpailuissa säännöt poikkeavat aikuisten kilpailusäännöistä jonkin verran. Otteluaika on tietyissä ikäluokissa lyhyempi ja pääkontaktit ovat kiellettyjä. Alle yhdeksänvuotiaat kilpailevat kumitessa pyykkipoikaottelussa. Katassa on sallittua esittää kaikkia Suomessa esiintyviä tyylisuuntia. Katso lisätietoja lasten kilpailusäännöistä Suomen Karateliiton internetsivuilta osoitteesta: www.karateliitto.fi