30.01.2018
Karatea kolmannessa polvessa Erällä
Nybergeistä ensimmäinen, Jani Nyberg, aloitti karaten Erällä 2001 ollessaan neljännellä luokalla. Myöhemmin mukaan tulivat isä ja kaksi pikkuveljeä. Tänä vuonna mukaan tuli oma poika, jonka kanssa Jani harrastaa perhekaratea. Lue ohessa mikä Nybergin miehiä karatessa ja Erässä kiehtoo perheen yhteisen tekemisen lisäksi.
Jani mukana jo vuodesta 2001
Jani Nyberg aloitti Erällä karaten koulukaverin houkuttelemana syksyllä 2001. Tuohon aikaan pikkuveli Toni pelasi fudista ja Toni sekä isä kulkivat fudiksessa paljon. Kimi, perheen kuopus, oli juuri syntynyt ja äidin aika meni paljolti kotona vauvan kanssa. Jani kulkikin Helsingin Käpylästä pääasiassa omatoimisesti bussilla Tapanilaan treeneihin.
Karate vei Janin heti mukanaan. Kilpaileminen oli lähellä sydäntä ja hän olikin pitkään Karateliiton katavalmennusryhmässä. Mustan vyön Jani suoritti toukokuussa 2011.
Karatessa Jania kiinnostaa erityisesti jatkuva kehittymisen mahdollisuus. Karateka ei voi kokea koskaan olevansa valmis, sillä aina löytyy uusia osa-alueita harjoitteluun sekä uusia näkökulmia karateen. Mustan vyön saavuttaminen ei ollut maali Janille, vaan askel kohti seuraavia haasteita. Myös lajin käytännöllisyys kiehtoo kehittymään jatkossakin.
Kimi mukaan seuraavaksi
Kimi aloitti karaten 6-vuotiaana Erän Karatejaoksen karatekidseissä. Kimi halusi aloittaa lajin, kun isoveli Jani sitä harrasti ja laji näytti siistiltä pienen pojan mielestä.
Kimiä lajissa kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti itsepuolustustekniikat ja seuran mahtava ilmapiiri. Kimi on kulkenut Erän Karatessa koko harrastajapolun karatekidsistä junioriksi ja juniorista aikuisharrastajaksi sekä ohjaajaksi. Mahtava suoritus pian 17-vuotiaalta.
Toni ja ´Pappa´ mukaan yhdessä
Tonin jalkapalloharrastuksen päätyttyä, oli aika etsiä uusi laji. Toni halusi kokeilla isoveljen harrastamaa lajia. Peter oli kuskaillut Jania ja Kimiä jo jonkin aikaa Tapanilaan ja seurannut muutaman lajinäytöksenkin ja kaipasi fyysisen päivätyön rinnalle erilaista ja monipuolista liikuntaa. Niinpä Toni ja Peter aloittivat karaten yhteisellä alkeiskurssilla.
Tonia motivoi lajissa sen soveltuvuus kaikille iästä ja liikuntataustasta riippumatta. Samaa lajia voi (Tonin sanojen mukaan) harrastaa 50v rautakanki tai pikkutaapero. Jokainen edistyy ja kehittyy omalla tasollaan. Ja aina on mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta. Tämä onkin juuri se syy, minkä takia Toni on karatea harrastanut usean vuoden ajan.
Peteriä motivoi karatessa monipuolinen liikunta ja erinomainen porukkahenki. Peter aikookin jatkaa lajinparissa niin pitkään, kun vain paikat kestää.
Kuva: Nybergit kolmessa polvessa syksyllä 2015
Nybergit arvokkaita seuratyöntekijöitä
Kaikki pojat Peter mukaan lukien toimivat Tapanilan Erän Karatejaoksessa ohjaajina. Peter ohjaa sekä aikuisia että junioreita. Jani ja Toni ohjaajat junioreita ja Kimi karatekidsejä.
Ohjaamisessa Jania motivoi lopputulos. Kun näkee juniorin kehittyvän ja edistyvän. Lisäksi junioreiden onnistumiset vyö- ja tasokokeissa, sekä myös kilpailuissa motivoivat.
Kimiä ohjaamisessa motivoi hyvä ohjaajaporukka ja se, kun näkee pienten lasten oppivan karatea.
Tonia motivoi ohjaamisessa samat asiat kuin veljiäänkin, eli opettamisen ilo ja oppimisen riemu. Lisäksi Toni kokee, että opettamalla muita, oppii myös itse. Myös opettamisessa sallittu mielikuvituksen käyttö ja heittäytyminen ovat Tonille luontevia toimintatapoja.
Peter kokee, että on saanut paljon oppia seuran muilta ohjaajilta. Hän haluaa jakaa tätä hyvää eteenpäin.
Tulevaisuus näyttää saadaanko Janin pojasta uusi ohjaaja
Jani kävi syksyllä muutaman kerran katsomassa perhekaratepilottia ja jutteli kanssani, josko voisi oman pojan kanssa aloittaa kevään perhekarateryhmässä. Nyt on kaksi harjoitusta takana ja Joonatan näyttää viihtyvän isänsä tapaan tatamilla erinomaisesti. Myös pappa on kurkkinut pojanpojan otteita ovenraosta.
Toivotaan tälle ja muille harrastuspoluille pitkää jatkoa ja onnistumisia.
Kiitos Nybergit seuran eteen jo nyt tekemästänne työstä!
Teksti: Maija Laaksonen
Kuva: Express kuva
